Varmaan jokaisella mun kaverilla täällä on lemmikkejä. Koirat, kissa, kalat ja puput on tosi yleisiä. Kun kerron, että Suomessa lemmikki on ennemminkin harvinaisuus kun sääntö niin kaikki on ihan ihmeissään.
Meillä no täällä kotona koira Lila, kissa Ella, kala Toby ja kilpikonna Tiny Tim, sekä ulkokoira Fiona. Eli menoa riittää.
Suomessa lemmikit saa mennä suurimmaksi osaksi kotona miten huvittaa. Täällä Lila chihuahua pidetään häkissä tai talutushihnassa keittiössä suurimmaksi osaksi. Välillä, jonkun vahtiessa, se saa juosta vapaasti sisällä, ja silloin kodinhoitohuoneen ovi pitää sulkea ettei se mene syömään kissan ruokaa. Tämä ei siis ole mitenkään tän perheen juttu, kaikki tekee sillä tavalla. Tuntuu vähän hassulta, koska lemmikkien liikkuminen on niin rajoitettua. Ja Lila on Gentryn koira, eli hän käyttää sen ulkona ja huolehtii siitä.
Ella kissa sai vanhassa kodissa liikkua ulkona ja sisällä mielin määrin, mutta kun perhe muutti tähän uuteen taloon, Ellaa ei enää päästetty ulos, sillä nykyään asutaan sen verran lähempänä tietä (musta kuitenkin aika kaukana), että perhe pelkää Ellan jäävän auton alle. Aina kun lähtee ulos tai tulee sisään, pitää olla varovainen ettei kissa pääse ulos. Nyt ollaan uskallettu alkaa päästää sitä ulos, ekan muutaman kerran aikana oltiin vahtimassa, mutta aina se on tullut takasin kotiin joten nykyään se saa käydä ulkona. Siitä on tullut paljon ilosempi kissa, vaikka kyllä se vieläkin välillä raapii. Tristan aiheuttaa Ellalle harmaita karvoja, koska hän ärsyttää kissaa. Ella on koko perheen kissa. Se on tosi fiksu, keksi tossa vähän aikaa sitten miten avata yläkerran ”Green Room”iin (toinen olkkari) johtava ovi, josta pääsee meiän huoneeseen. Lattian ja oven välissä on tassunmentävä rako ja Ella työntää tassun siitä välistä ja vetää ovea itteensä päin, jolloin se aukeaa. Oon kerran herännyt siihen, kun Ellan nenä on mun nenässä kiinni, pelottava kokemus kun kissan ei pitäisi olla siellä.
Madie pupu, asuu Lilan kanssa autotallissa, jossa sillä on oma häkki. Tuotiin jonkin aikaa sitten vanhasta kodista ulkohäkki, joten kun oli vielä vähän lämpimämpi, vietiin aamuisin Madie ulos ja haettiin illalla sisään. Ulkohäkki on kätevä, se on isompi kuin sisähäkki ja sen verran korkeammalla, ettei Fiona pääse kiusaamaan pupua.
Tiny Tim asuu meidän huoneessa, samoin kuin Toby. Tiny Tim on Gentryn kilppari, Toby kala Kendylin. Tiny Tim liikkuu öisin, ja tykkään kuunnella sen liikkumista sen laatikossa, kun niistä kivistä kuuluu kiva ääni.
Ella ja Madie on molemmat löydetty hylättyinä tienvarresta, josta perhe on sitten poiminut ne mukaan ja antanut niille uuden kodin. Täällä otetaan lemmikkejä paljon kevyemmin perustein kuin Suomessa. Siellä se on iso päätös ja sitoutuminen, täällä se on vähän enemmän sellanen ”no joo voisin ottaa lemmikin” juttu. Esimerkiksi meidän naapurit näki sellaisen koira-aitauksen tien varresta, josta sai koiria ja ne päätti ottaa koiran. Missourissa on kuulema laki, että yhdessä taloudessa saa olla enintään 3 koiraa. Toi riippuu kai jonkun verran siitä, kuinka iso tontti on.
Nyt voin ainakin sanoa, että mulla ei ole eläinallergioita, sen verran kauan oon saman katon alla asunu. Ja ihan hyvä kokemus nää on tulevaisuuden kannaltakin, jos joskus miettii lemmikin ottamista. En oo ainakaa kyllästynyt! Miten tuun selviimään takasin Suomessa ilman yhtään karvaista kaveria?
aika tyhmää esim. lilalle olla aina häkissä =(
VastaaPoistaM: niinpä, ja aluks olinki aika kauhuissaa, mut se on ihan yleistä täällä, ja kyl se aika usein nukkuu mun sylissä kun oon koneella että ihan paljon se saa vapaanaki olla
VastaaPoistaTykkäys tälle postaukselle. Onneksi sulla on noita karvakuonoja ja muita söpöliinejä siellä amerikoissa...Voit sitten isona ottaa niitä ihan rauhassa OMAAN KOTIISI ;))
VastaaPoistaOllaanpa siellä eläinrakkaita - tai ainakin on paljon lemmikkejä! Mielenkiintoista lukea, miten lemmikkejä kohdellaan! Ja hauskaa itsenäisyyspäivää sinnekin!
VastaaPoistaIhana juttu
VastaaPoistaterveisin Lekku
A: salakuljetan Lilan, älä huoli :)
VastaaPoistaP: niinpä, ja vielä kun kaikilla on lemmikkejä...
L: kiitos!