Kuulumisia
sunnuntai 25. syyskuuta 2011
Anteeksi pitkästä tauosta. En oo vielä päättänyt blogin jatkosta sen kummemmin. Ei ollut tarkotus päästää tätä taukoa venähtämään näin pitkäksi, mutta toisaalta on ollut ihan hyvä antaa tän "hautua".
Siitä on nyt aika tarkkaan kolme kuukautta kun palasin Suomeen. Aika paljon on ehtinyt tapahtua siinä ajassa, mutta en nyt ala niitä tänne erittelemään, ainakin toistaiseksi ideana on pitää tämä vaihtariasioihin liittyvänä. Oon myös miettinyt vaihtamista enkun kielelle, jotta jenkeissä ymmärretään. No se nähään sitten kun päätän mitä tapahtuu tämän blogin kanssa. Oon saanut nyt paljon kommentteja jatkosta joten päätin ottaa härkää sarvista js ilmoitella ittestäni.
Ensiksi, ikävä jenkkeihin on kova. Varsinkin aluksi oli vaikeaa tosin kaverit pitivät kiireisinä, joten ajatteluaikaa ei turhan paljoa ollut. Ensimmäisinä viikkoina oli vaikea ajatella, miten tulen selviämään enää täällä. Ajatukset kulkivat englanniksi ja vanhat rutiinit eivät sopineetkaan Suomeen. Olin pihalla kavereiden asioista ja suoraan sanottuna turhauduin ihan pieniinkin asioihin helposti. Vaikkei suomen kielen kanssa ollut hirveästi ongelmia niin kyllä sekin ärsytti, kun ei vaan saanut oikeita sanoja ulos suusta.
Voisin sanoa, että ikävä on helpottanut. Ehkei aivan niin vaan ennemminkin sen kanssa on oppinut elämään. Mietin Independenceä joka päivä, mutta osaan suhtautua viime vuoteen eri tavalla kuin aluksi. En ehdi ikävöidä joka hetki koska täälläkin on elämä elettävänä. Kahta elämää on mahdotonta elää samaan aikaan, huomasin sen viime vuonna. Ei ole mahdollista pysyä mukana kaikissa jutuissa sekä siellä että täällä. Toista täytyy priorisoida. Alussa yritin pysyä mukana kaikessa mitä jenkeissä tapahtuu, mutta oon tajunnut ettei se toimi. Puhuttiin ensimmäisenä kuukautena kymmeniä kertoja skypessä, nyt kerran parissa viikossa. Pidetään yhteyttä myös sähköpostilla ja facebookissa päivittäin. Ollaan kirjoiteltu myös paljon kirjeitä toisillemme. Kun ei enää pystykään Näkemään toista vaikka joka päivä, tajuaa kuinka tärkeä toinen on. Ihanaa, että nykyaikana yhteyden pito on niin helppoa :)
Olisi kiva ajatella, että kaikki oli paljon yksinkertaisempaa ja hyvin jenkeissä. Ei tarvinnut stressata ylppäreistä eikä tulevaisuudesta, san vaan olla. Kuten sanotaan, aika kultaa muistot. Olen onnellinen, että sain kokea sen kaiken ja toivottavasti pääsen takaisin mahdollisimman pian. Toisaalta, tiedän Suomeen palaamisen olleen hyväksi itselleni. Mulla on täällä asioita hoidettavana, perhe ja maailman ihanimmat ystävät! Välillä ajattelen, että lähteminen oli virhe. Tunne, kun sydän vetää kahteen suuntaan, niin Missouriin kuin Suomeenkin, on kamala. Haluaisin olla molemmissa paikoissa samaan aikaan ja eihän se tietenkään ole mahollista. Näinä hetkinä on vain ajateltava kuinka onnekas olen, että mulla on rakastava perhe sekä Suomessa että Jenkeissä ja oon saanut kokea kaiken tämän. Vaikka välillä iskee ihan kamala ikävä niin kyllä se on sen arvoista.
Musta tuntuu, että oon oppinut elämään hetkessä. Oon oppinut myös sen, että asioilla on tapana mennä omalla painollaan. Elämä on kivaa.
Siitä on nyt aika tarkkaan kolme kuukautta kun palasin Suomeen. Aika paljon on ehtinyt tapahtua siinä ajassa, mutta en nyt ala niitä tänne erittelemään, ainakin toistaiseksi ideana on pitää tämä vaihtariasioihin liittyvänä. Oon myös miettinyt vaihtamista enkun kielelle, jotta jenkeissä ymmärretään. No se nähään sitten kun päätän mitä tapahtuu tämän blogin kanssa. Oon saanut nyt paljon kommentteja jatkosta joten päätin ottaa härkää sarvista js ilmoitella ittestäni.
Ensiksi, ikävä jenkkeihin on kova. Varsinkin aluksi oli vaikeaa tosin kaverit pitivät kiireisinä, joten ajatteluaikaa ei turhan paljoa ollut. Ensimmäisinä viikkoina oli vaikea ajatella, miten tulen selviämään enää täällä. Ajatukset kulkivat englanniksi ja vanhat rutiinit eivät sopineetkaan Suomeen. Olin pihalla kavereiden asioista ja suoraan sanottuna turhauduin ihan pieniinkin asioihin helposti. Vaikkei suomen kielen kanssa ollut hirveästi ongelmia niin kyllä sekin ärsytti, kun ei vaan saanut oikeita sanoja ulos suusta.
Voisin sanoa, että ikävä on helpottanut. Ehkei aivan niin vaan ennemminkin sen kanssa on oppinut elämään. Mietin Independenceä joka päivä, mutta osaan suhtautua viime vuoteen eri tavalla kuin aluksi. En ehdi ikävöidä joka hetki koska täälläkin on elämä elettävänä. Kahta elämää on mahdotonta elää samaan aikaan, huomasin sen viime vuonna. Ei ole mahdollista pysyä mukana kaikissa jutuissa sekä siellä että täällä. Toista täytyy priorisoida. Alussa yritin pysyä mukana kaikessa mitä jenkeissä tapahtuu, mutta oon tajunnut ettei se toimi. Puhuttiin ensimmäisenä kuukautena kymmeniä kertoja skypessä, nyt kerran parissa viikossa. Pidetään yhteyttä myös sähköpostilla ja facebookissa päivittäin. Ollaan kirjoiteltu myös paljon kirjeitä toisillemme. Kun ei enää pystykään Näkemään toista vaikka joka päivä, tajuaa kuinka tärkeä toinen on. Ihanaa, että nykyaikana yhteyden pito on niin helppoa :)
Olisi kiva ajatella, että kaikki oli paljon yksinkertaisempaa ja hyvin jenkeissä. Ei tarvinnut stressata ylppäreistä eikä tulevaisuudesta, san vaan olla. Kuten sanotaan, aika kultaa muistot. Olen onnellinen, että sain kokea sen kaiken ja toivottavasti pääsen takaisin mahdollisimman pian. Toisaalta, tiedän Suomeen palaamisen olleen hyväksi itselleni. Mulla on täällä asioita hoidettavana, perhe ja maailman ihanimmat ystävät! Välillä ajattelen, että lähteminen oli virhe. Tunne, kun sydän vetää kahteen suuntaan, niin Missouriin kuin Suomeenkin, on kamala. Haluaisin olla molemmissa paikoissa samaan aikaan ja eihän se tietenkään ole mahollista. Näinä hetkinä on vain ajateltava kuinka onnekas olen, että mulla on rakastava perhe sekä Suomessa että Jenkeissä ja oon saanut kokea kaiken tämän. Vaikka välillä iskee ihan kamala ikävä niin kyllä se on sen arvoista.
Musta tuntuu, että oon oppinut elämään hetkessä. Oon oppinut myös sen, että asioilla on tapana mennä omalla painollaan. Elämä on kivaa.
:(
lauantai 23. heinäkuuta 2011
You're gonna miss this
You're gonna want this back
You're gonna wish these days hadn't gone by so fast
These are some good times
So take a good look around
You may not know it now
But you're gonna miss this
Suomi
torstai 7. heinäkuuta 2011
Viikko sitten palasin Suomeen. Sen jälkeen meno onkin ollut aika vauhdikasta ja en oo kotona kauheesti ollut.
Maanantai aamu (27.6.) oli yksi elämän kamalimpia. Tavattiin kasilta aamulla kaikki vaihtarit Sermon Centerillä ja pakattiin laukut AFS vapaaehtoisten autoihin. Otettiin vielä viimeisiä yhteiskuvia ja paljon kavereita tuli sanomaan hyvästit. Hyvästien sanominen perheelle oli ihan kauheeta. Mun perhe on ihan paras se tieto, etten tuu näkemään niitä pikään aikaan sattuu. Tuun ikuisesti muistamaan heidän kasvonsa kun auto kääntyi pois parkkipaikalta.
Ajettiin siitä yhelle kirkolle, jossa oli jotain pientä loppuorientaatiota ja pakkauduttiin me 45 vaihtaria kahteen bussiin ja siitä alkoi sitten 14h matka Houstoniin. Meillä oli kaksi bussia sen takia, ettei kaikkien kamat olisi mahtuneet yhteen. Saatiin siis kaikki kaksi penkkiä. En ollut nukkunut edellisenä yönä niin nukuin suurimman osan bussimatkasta. Pysähdyttiin jossain vaiheessa mäkkärissä ja huoltiksella mutta aika yhteen putkeen mentiin. Saavuttiin Houstoniin kolmelta aamuyöllä ja meidät vietiin johonkin majapaikkaan, johon sitten kaikki Houston regionin eli sieltä etelästä olevat kokoontu. Muut alueen suomalaiset (6 kpl) tuli siinä aamun mittaan. Alettiin juttelemaan suomea ja oli kyllä aika kamalan kulosta täytyy myöntää. En siis ollut ketään heistä nähnyt koko vuonna niin kyllä siinä puhuttavaa riitti. Nukuttiin lattialla ja oli aika epämukavaa. Koko leirin ideana oli siis että keräänyttiin kaikki yhteen ja maittain lähdettiin takaisin 'kotia' kohti.
Suomiryhmä lähti sieltä majoituspaikasta kahdeltatoista. Päästiin hyvin lentokentälle ja matkalaukkujen selvityksessä meni ikuisuus. Yksi ehti hukata lompakon. LEnto Amsterdamiin lähti 4:05pm ja sieltä lennettiin sellaiset 10 tuntia. KLMn kone oli kiva ja nukuin suurimman osan matkasta. Sekoitin unirytmin aika hyvin kun nukuin niin sekalaisesti. Amstedamissa oltiin kasin jälkeen keskiviikko aamuna ja sieltä suoraan seuraavalle lennolle Helsinkiin. Sekin lento meni nopeasti ja päästiin Helsinki-Vantaalle. Ootettiin laukkuja aika pitkän ja lopulta ne laittoi sen hihnan kiinni, joten ei sitten saatu tavaroita. Oli vähän kyllä tyhmää muttei sille voinut mitään. Meille luvattiin, että tavarat tulevat Amsterdamista seuraavalla lennolla ja ne tomitetaan kotiin seuraavana päivänä.
Oltiin kaikki tosi jännittyneitä kun seistiin siellä ovien takana kun tiedettiin, että perheet odottaa. Kyllä 10.5kk on aika pitkä aika. Hyvästeltiin toisemme jo ennen kuin mentiin ovista läpi sillä tiedettiin, että sen jälkeen kaikki lähtevät eri suuntiin. Kun pääsin ovista ulos niin perhe ja kavereita oli odottamassa ja kaikki hyökkäsivät halaamaan. Oli tosi kiva kun oli niin paljon ihmisiä vastassa :) Kotona odotti iso tervetulokyltti ja paljon suomalaista ruokaa!
On kiva olla kotona, vaikka ikävä onkin kova. Oon puhunut perheen kanssa skypessä monta kertaa ja saanut sieltä pari kirjettä. Kuulumisia vaihdetaan päivittäin facebookin kautta ja suunnitelmissa on mennä takaisin niin pian kuin mahdollista. Lähteminen sieltä oli 1000000000000000000 kertaa vaikeempaa kuin Suomesta lähteminen, varmaan siksi koska sitä ei tiedä milloin heidät taas näkee.
Yritän jatkaa tätä blogia, mutta nyt tämä ensimmäinen suomiviikko on ollut ihan hirveän vauhdikas ja aikaa ei vaan ole oikein ollut. Nyt pitäisi löytää motivaatio lukea ylppäreihin.,,
Maanantai aamu (27.6.) oli yksi elämän kamalimpia. Tavattiin kasilta aamulla kaikki vaihtarit Sermon Centerillä ja pakattiin laukut AFS vapaaehtoisten autoihin. Otettiin vielä viimeisiä yhteiskuvia ja paljon kavereita tuli sanomaan hyvästit. Hyvästien sanominen perheelle oli ihan kauheeta. Mun perhe on ihan paras se tieto, etten tuu näkemään niitä pikään aikaan sattuu. Tuun ikuisesti muistamaan heidän kasvonsa kun auto kääntyi pois parkkipaikalta.
Ajettiin siitä yhelle kirkolle, jossa oli jotain pientä loppuorientaatiota ja pakkauduttiin me 45 vaihtaria kahteen bussiin ja siitä alkoi sitten 14h matka Houstoniin. Meillä oli kaksi bussia sen takia, ettei kaikkien kamat olisi mahtuneet yhteen. Saatiin siis kaikki kaksi penkkiä. En ollut nukkunut edellisenä yönä niin nukuin suurimman osan bussimatkasta. Pysähdyttiin jossain vaiheessa mäkkärissä ja huoltiksella mutta aika yhteen putkeen mentiin. Saavuttiin Houstoniin kolmelta aamuyöllä ja meidät vietiin johonkin majapaikkaan, johon sitten kaikki Houston regionin eli sieltä etelästä olevat kokoontu. Muut alueen suomalaiset (6 kpl) tuli siinä aamun mittaan. Alettiin juttelemaan suomea ja oli kyllä aika kamalan kulosta täytyy myöntää. En siis ollut ketään heistä nähnyt koko vuonna niin kyllä siinä puhuttavaa riitti. Nukuttiin lattialla ja oli aika epämukavaa. Koko leirin ideana oli siis että keräänyttiin kaikki yhteen ja maittain lähdettiin takaisin 'kotia' kohti.
Suomiryhmä lähti sieltä majoituspaikasta kahdeltatoista. Päästiin hyvin lentokentälle ja matkalaukkujen selvityksessä meni ikuisuus. Yksi ehti hukata lompakon. LEnto Amsterdamiin lähti 4:05pm ja sieltä lennettiin sellaiset 10 tuntia. KLMn kone oli kiva ja nukuin suurimman osan matkasta. Sekoitin unirytmin aika hyvin kun nukuin niin sekalaisesti. Amstedamissa oltiin kasin jälkeen keskiviikko aamuna ja sieltä suoraan seuraavalle lennolle Helsinkiin. Sekin lento meni nopeasti ja päästiin Helsinki-Vantaalle. Ootettiin laukkuja aika pitkän ja lopulta ne laittoi sen hihnan kiinni, joten ei sitten saatu tavaroita. Oli vähän kyllä tyhmää muttei sille voinut mitään. Meille luvattiin, että tavarat tulevat Amsterdamista seuraavalla lennolla ja ne tomitetaan kotiin seuraavana päivänä.
Oltiin kaikki tosi jännittyneitä kun seistiin siellä ovien takana kun tiedettiin, että perheet odottaa. Kyllä 10.5kk on aika pitkä aika. Hyvästeltiin toisemme jo ennen kuin mentiin ovista läpi sillä tiedettiin, että sen jälkeen kaikki lähtevät eri suuntiin. Kun pääsin ovista ulos niin perhe ja kavereita oli odottamassa ja kaikki hyökkäsivät halaamaan. Oli tosi kiva kun oli niin paljon ihmisiä vastassa :) Kotona odotti iso tervetulokyltti ja paljon suomalaista ruokaa!
On kiva olla kotona, vaikka ikävä onkin kova. Oon puhunut perheen kanssa skypessä monta kertaa ja saanut sieltä pari kirjettä. Kuulumisia vaihdetaan päivittäin facebookin kautta ja suunnitelmissa on mennä takaisin niin pian kuin mahdollista. Lähteminen sieltä oli 1000000000000000000 kertaa vaikeempaa kuin Suomesta lähteminen, varmaan siksi koska sitä ei tiedä milloin heidät taas näkee.
Yritän jatkaa tätä blogia, mutta nyt tämä ensimmäinen suomiviikko on ollut ihan hirveän vauhdikas ja aikaa ei vaan ole oikein ollut. Nyt pitäisi löytää motivaatio lukea ylppäreihin.,,
Goodbye America
keskiviikko 29. kesäkuuta 2011
//Kirjotin tän lauantai-iltana ja ajastin :)//
En oo vielä tajunnut että nyt oon lähössä. Tää viikko on mennyt kotona pyöriessä ja valmistautuessa. Torstai-iltana pidettiin mulle pienet bonfire läksiäiset parempien kavereiden kanssa ja oli huippua. Poltettiin suurin osa mun koulupapereista ja syötiin s'mores. Perjantai kului Cassien kanssa, käytiin hakemassa vähän viimeisiä hankintoja ja mentiin lounaalle Jose Peppers. Illalla mentiin Hannah, Benya, Anne, Brad ja Hannah'n vanhemmat Drive In. Nähtiin Cars 2 ja X Men. Oli kiva juttu, tosin olin aika väsynyt kun pääsin kotiin vasta 2am. Lauantaina mentiin Morganin kanssa Shannonille. Käytiin lounaalla Noodles&co ja sieltä jatkettiin Morganille, jossa sanoin hyvästit Sandbergeille. He ovat olleet ihan huippuja ja en tiedä miten olisin selvinnyt tästä vuodesta ilman heitä. Cassien ja Morganin kanssa suunnattiin Plazalle ja Yogurtiniin, viimeistä kertaa. Loppuillaksi tultiin vielä meille uimaan Meganin ja Morganin kanssa. Maanantaina tavataan kaikki Independencen vaihtarit Sermon Center parkkipaikalla 730am ja siellä sanotaan vikat hyvästit kavereille ja perheelle, josta AFS volunteers vie meiät busseille, ja sitten alkaa matka Houstonin kautta Suomeen.
1. Cathy ja minä 2. Kelsey ja minä
Kuvat Cathylta ja Kelseylta facebookista.
En oo vielä tajunnut että nyt oon lähössä. Tää viikko on mennyt kotona pyöriessä ja valmistautuessa. Torstai-iltana pidettiin mulle pienet bonfire läksiäiset parempien kavereiden kanssa ja oli huippua. Poltettiin suurin osa mun koulupapereista ja syötiin s'mores. Perjantai kului Cassien kanssa, käytiin hakemassa vähän viimeisiä hankintoja ja mentiin lounaalle Jose Peppers. Illalla mentiin Hannah, Benya, Anne, Brad ja Hannah'n vanhemmat Drive In. Nähtiin Cars 2 ja X Men. Oli kiva juttu, tosin olin aika väsynyt kun pääsin kotiin vasta 2am. Lauantaina mentiin Morganin kanssa Shannonille. Käytiin lounaalla Noodles&co ja sieltä jatkettiin Morganille, jossa sanoin hyvästit Sandbergeille. He ovat olleet ihan huippuja ja en tiedä miten olisin selvinnyt tästä vuodesta ilman heitä. Cassien ja Morganin kanssa suunnattiin Plazalle ja Yogurtiniin, viimeistä kertaa. Loppuillaksi tultiin vielä meille uimaan Meganin ja Morganin kanssa. Maanantaina tavataan kaikki Independencen vaihtarit Sermon Center parkkipaikalla 730am ja siellä sanotaan vikat hyvästit kavereille ja perheelle, josta AFS volunteers vie meiät busseille, ja sitten alkaa matka Houstonin kautta Suomeen.
1. Cathy ja minä 2. Kelsey ja minä
Kuvat Cathylta ja Kelseylta facebookista.
I love you
maanantai 27. kesäkuuta 2011
Thank you for everything. I will miss you lots. You're the best ♥
The time is up
Istun autossa matkalla sanomaan heipat Tristanille. Vika päivä täällä. Yli kymmenen kuukautta sitten vietin ekan päiväni täällä. Ekan päivän ja nykyhetken välissä on tapahtunut paljon. Oon kasvanut henkisesti ja fyysisesti, oon oppinut muista ja ittestäni enemmän kuin olisin uskonut. Oon kokenut paljon, hyviä ja huonoja asioita. Oon saanut uusia tuttavuuksia, kavereita ja ystäviä. Iloinnut pienistä asioista ja ikävöinyt. Oon ollut super onnellinen paljon. Mulla on kaksi kotia ja kaksi perhettä. Oon saanut neljä uutta sisarusta, toisen äidin ja kasan lemmikkejä. En vaihtais näitä kokemuksia ja muistoja mistään hinnasta.
Viimeisen parin päivän aikana lähtöfiilikset on heitelleet laidasta laitaan, yhtenä hetkenä oon valmis lähtemään, toisena en halua lähteä. Oon sanonut hyvästit monelle ihmiselle, liian monelle. The hardest part on se, että Suomesta lähtiessä sanotaan näkemiin ja vuoden päästä nähdään, en tuu näistä ihmisistä suurinta osaa näkemään enää ikinä. All good things come to an end on tyhmin sanonta ikinä.
Kiitos äiti ja isi, että päästitte mut lähtemään. Oon silti sama Saara kuin kymmenen kuukautta sitten, nään maailman vaan eri tavalla.
Viimeisen parin päivän aikana lähtöfiilikset on heitelleet laidasta laitaan, yhtenä hetkenä oon valmis lähtemään, toisena en halua lähteä. Oon sanonut hyvästit monelle ihmiselle, liian monelle. The hardest part on se, että Suomesta lähtiessä sanotaan näkemiin ja vuoden päästä nähdään, en tuu näistä ihmisistä suurinta osaa näkemään enää ikinä. All good things come to an end on tyhmin sanonta ikinä.
Kiitos äiti ja isi, että päästitte mut lähtemään. Oon silti sama Saara kuin kymmenen kuukautta sitten, nään maailman vaan eri tavalla.
Camping
sunnuntai 26. kesäkuuta 2011
//ajastettu//
Viime keskiviikosta sunnuntaihin oltiin minä, Kendyl, Morgan ja hänen vanhempansa Rob ja Denise sekä Cassie (tuli vasta perjantaina) camping täältä suunnilleen neljä tuntia etelään, ihan Arkansasin rajalla leirintäalueella nimeltä Viney Creek.
Tyttöjen teltta ja osa meiän leiristä
Päästiin perille keskiviikkona viiden maissa ja loppuilta meni asettautuessa. Meillä oli ilmastoitu camper, mutta ei kaikki mahduttu siihen joten minä, Morgan ja Kendyl nukuttiin teltassa (johon olis mahtunu ainakin kuus ihmistä helposti). Tuolla etelämmässä on tulvinu aika pahasti loppukeväästä ja tuolla oli vesi 22 jalkaa korkeammalla kuin normaalisti, eli suunnilleen puolet leirintäalueesta oli veden alla.
1. Watermelon 2. Crescent Hotel
Torstaina herättiin pilviseen säähän ja päätettiin, että koska ei saada venettä käyttöön vielä sinä päivänä niin lähdetään tutkimaan Eureka Springs. Morganin äiti on siis kotoisin tuolta seudulta ja hänen opastuksellaan mentiin. Jos joku on suunnittelemassa matkaa Arkansasiin niin suosittelen Eureka Springs! Tosi suloinen kylä vuoren rinteellä ja talot on rakennettu rinteeseen ja pelkkiä pikkukatuja. Ei ekana tuu mieleen jenkkimaisema vaikka kyllähän täällä sitä valinnan varaa riittää. Mentiin katsomaan lasikirkkoa (jos asuisin Jenkeissä niin häät olis siellä ;) ja kierreltiin pikku putiikeissa. Paikka on kuuluisa Passion Playsta ja isosta Jeesus patsaasta, joka muistuttaa aika paljon sitä Brasilian yksilöä. Meillä oli eväät mukana ja lounaalle päädyttiin Beaver padon vierelle. Siis ei mikään majavien rakentama vaan ihan kunnon iso pato, oli aika jännää kattella sieltä alas. Käytiin lopuksi vielä kääntymässä Crescent Hotellissa, jostain 1800 luvulta oleva hotelli jossa kuulema kummittelee. En nähnyt kyllä yhtään kummitusta höh :D
1. Kirkko 2. Crescent Hotel 3. Jeesus patsas 4. minä, Morg, Kendyl 5. Arkansas
Perjantaina saatiin siis Morganin isovanhempien vene käyttöön ja kun lämpömittari oli 90F paremmalla puolen niin päädyttiin järvelle koko päiväksi. Oli tosin vähän vaikeuksia, kun se sellainen juttu, mistä laitetaan veneet veteen oli veden alla mutta saatiin se vene kuitenkin veteen. Meillä oli tube mukana ja ajeltiin ympäri järveä tubing. Se on siis sellainen iso uimarengas tyyppinen juttu, jossa istutaan ja veneellä vedetään. Se on super cool :D harmi vaan että samana aamuna kaaduin ja sain ison haavan polveen ja kämmeneen, joten en pystynyt hirveän kauaa tubing kun siinä pitää olla polvillaan. Oltiin järvellä varmaan 6h, lilluttiin vedessä ja otettiin aurinkoa.
1. Kendyl ja minä 2. Kendyl tubing (ei oo must kuvaa koska ei ollu kameraa mukana kun olin tuolla tubessa)
Lauantaille oli samat suunnitelmat ja ilma oli vieläkin lämpimämpi. Pyörittiin järvellä ja tarkoitus oli mennä pizza hut lounaalle kun sinne pääsee hyvin veneellä ja se on Arkansasin puolella. Noo käännyttiin jossain vaiheessa väärin ja matka-aika lisäänty tunnilla. Ei se kuitenkaan haitannut ja päästiin lopulta pizzalle. Pakattiin leiri neljän maissa ja suunnattiin Eagle Rock, Sandbergien isovanhemmille. Heillä on super söpö maatila, lehmiä ja hevosia ja varsinkin se grandpa on kunnon country! Ajeltiin 'mönkijällä' ympäriinsä ja ilma oli ihan täydellinen. Kaheksalta suunnattiin sitten minnekäs muualle kuin RODEOON! Cassville rodeo oli koko reissun kohokohta! En osannu odottaa että se olis niin huippu. Paikallisille se on ihan normaalia ajanvietettä mennä kattomaan rodeota hah. Nähtiin bull riding ja kaikkea muuta mahollista. Monet lajeista oli pelottavan näkösiä. Pelottavin juttu oli kyllä se kun kaikki lapset kutsuttiin sinne 'kehään' ja lehmiä, joihen häntiin oli sidottu nauhat, päästettiin vapaaksi ja lapset hyökkäsivät lehmien kimppuun kun tarkoituksena oli kisata ketkä saavat ne nauhat. Aika monta lasta jäi lehmien jalkoihin ja muiden lasten jalkoihin. Ja lapset olivat ikähaarukassa 3-10vuotta. Hullua. Oli coool kun ihmisillä oli päällä cowboy boots ja ruutupaidat ja stetsonit. Näin myös oikeita cowboyta! Kaikilla paikallisilla oli myös kunnon aksentti, ei näköjään tarvii kauas mennä ;)
1. minä, Morgan, Kendyl ja Cassie (huomaa mun polvi lol) 2. hevonen 3. härkä
Yövyttiin siellä isovanhemmilla lähettiin aamulla ajelemaan kotia kohti. Oli tosi kiva viikonloppu ja kokeilin paljon uusia juttuja :)
En oo maininnut aiemmin siitä Joplin, MO tornadosta joka iski kuukaus sitte, oli siitä juttua Suomenkin uutisissa. Täällä tottakai iso juttu kun paljon ihmisiä kuoli ja se tapahtu vaan kolme tuntia täältä etelään. Tosi monet on olleet auttamassa siellä ja monien sukua asuu alueella. Oon nähnyt paljon kuvia ja onhan se tosi järkyttävää.
Viime keskiviikosta sunnuntaihin oltiin minä, Kendyl, Morgan ja hänen vanhempansa Rob ja Denise sekä Cassie (tuli vasta perjantaina) camping täältä suunnilleen neljä tuntia etelään, ihan Arkansasin rajalla leirintäalueella nimeltä Viney Creek.
Tyttöjen teltta ja osa meiän leiristä
Päästiin perille keskiviikkona viiden maissa ja loppuilta meni asettautuessa. Meillä oli ilmastoitu camper, mutta ei kaikki mahduttu siihen joten minä, Morgan ja Kendyl nukuttiin teltassa (johon olis mahtunu ainakin kuus ihmistä helposti). Tuolla etelämmässä on tulvinu aika pahasti loppukeväästä ja tuolla oli vesi 22 jalkaa korkeammalla kuin normaalisti, eli suunnilleen puolet leirintäalueesta oli veden alla.
1. Watermelon 2. Crescent Hotel
Torstaina herättiin pilviseen säähän ja päätettiin, että koska ei saada venettä käyttöön vielä sinä päivänä niin lähdetään tutkimaan Eureka Springs. Morganin äiti on siis kotoisin tuolta seudulta ja hänen opastuksellaan mentiin. Jos joku on suunnittelemassa matkaa Arkansasiin niin suosittelen Eureka Springs! Tosi suloinen kylä vuoren rinteellä ja talot on rakennettu rinteeseen ja pelkkiä pikkukatuja. Ei ekana tuu mieleen jenkkimaisema vaikka kyllähän täällä sitä valinnan varaa riittää. Mentiin katsomaan lasikirkkoa (jos asuisin Jenkeissä niin häät olis siellä ;) ja kierreltiin pikku putiikeissa. Paikka on kuuluisa Passion Playsta ja isosta Jeesus patsaasta, joka muistuttaa aika paljon sitä Brasilian yksilöä. Meillä oli eväät mukana ja lounaalle päädyttiin Beaver padon vierelle. Siis ei mikään majavien rakentama vaan ihan kunnon iso pato, oli aika jännää kattella sieltä alas. Käytiin lopuksi vielä kääntymässä Crescent Hotellissa, jostain 1800 luvulta oleva hotelli jossa kuulema kummittelee. En nähnyt kyllä yhtään kummitusta höh :D
1. Kirkko 2. Crescent Hotel 3. Jeesus patsas 4. minä, Morg, Kendyl 5. Arkansas
Perjantaina saatiin siis Morganin isovanhempien vene käyttöön ja kun lämpömittari oli 90F paremmalla puolen niin päädyttiin järvelle koko päiväksi. Oli tosin vähän vaikeuksia, kun se sellainen juttu, mistä laitetaan veneet veteen oli veden alla mutta saatiin se vene kuitenkin veteen. Meillä oli tube mukana ja ajeltiin ympäri järveä tubing. Se on siis sellainen iso uimarengas tyyppinen juttu, jossa istutaan ja veneellä vedetään. Se on super cool :D harmi vaan että samana aamuna kaaduin ja sain ison haavan polveen ja kämmeneen, joten en pystynyt hirveän kauaa tubing kun siinä pitää olla polvillaan. Oltiin järvellä varmaan 6h, lilluttiin vedessä ja otettiin aurinkoa.
1. Kendyl ja minä 2. Kendyl tubing (ei oo must kuvaa koska ei ollu kameraa mukana kun olin tuolla tubessa)
Lauantaille oli samat suunnitelmat ja ilma oli vieläkin lämpimämpi. Pyörittiin järvellä ja tarkoitus oli mennä pizza hut lounaalle kun sinne pääsee hyvin veneellä ja se on Arkansasin puolella. Noo käännyttiin jossain vaiheessa väärin ja matka-aika lisäänty tunnilla. Ei se kuitenkaan haitannut ja päästiin lopulta pizzalle. Pakattiin leiri neljän maissa ja suunnattiin Eagle Rock, Sandbergien isovanhemmille. Heillä on super söpö maatila, lehmiä ja hevosia ja varsinkin se grandpa on kunnon country! Ajeltiin 'mönkijällä' ympäriinsä ja ilma oli ihan täydellinen. Kaheksalta suunnattiin sitten minnekäs muualle kuin RODEOON! Cassville rodeo oli koko reissun kohokohta! En osannu odottaa että se olis niin huippu. Paikallisille se on ihan normaalia ajanvietettä mennä kattomaan rodeota hah. Nähtiin bull riding ja kaikkea muuta mahollista. Monet lajeista oli pelottavan näkösiä. Pelottavin juttu oli kyllä se kun kaikki lapset kutsuttiin sinne 'kehään' ja lehmiä, joihen häntiin oli sidottu nauhat, päästettiin vapaaksi ja lapset hyökkäsivät lehmien kimppuun kun tarkoituksena oli kisata ketkä saavat ne nauhat. Aika monta lasta jäi lehmien jalkoihin ja muiden lasten jalkoihin. Ja lapset olivat ikähaarukassa 3-10vuotta. Hullua. Oli coool kun ihmisillä oli päällä cowboy boots ja ruutupaidat ja stetsonit. Näin myös oikeita cowboyta! Kaikilla paikallisilla oli myös kunnon aksentti, ei näköjään tarvii kauas mennä ;)
1. minä, Morgan, Kendyl ja Cassie (huomaa mun polvi lol) 2. hevonen 3. härkä
Yövyttiin siellä isovanhemmilla lähettiin aamulla ajelemaan kotia kohti. Oli tosi kiva viikonloppu ja kokeilin paljon uusia juttuja :)
En oo maininnut aiemmin siitä Joplin, MO tornadosta joka iski kuukaus sitte, oli siitä juttua Suomenkin uutisissa. Täällä tottakai iso juttu kun paljon ihmisiä kuoli ja se tapahtu vaan kolme tuntia täältä etelään. Tosi monet on olleet auttamassa siellä ja monien sukua asuu alueella. Oon nähnyt paljon kuvia ja onhan se tosi järkyttävää.
Vika viikko
torstai 23. kesäkuuta 2011
Teen siitä viime viikon campingista ihan oman postauksen sitten kun saan kuvat Morganilta. Voin sanoa että kivaa oli :)
Sunnuntai iltana oli mun, Janan, Stianin, Lennartin ja Annen läksijäispartyt at Brenda's house. Oltiin kutsuttu paljon porukkaa ja tosi monta kaveria pääs paikalle isänpäivästä huolimatta. Syötiin, uitiin ja ihan pidettiin hauskaa kavereiden kanssa. Kun tiesi, ettei noistakaan ihmisistä näe suurinta osaa enää ikinä niin olihan se tavallaan aika haikeaa. En kyllä vielä tajua sitä että lähtöön on enää niin vähän aikaa.
Tälle viikolle ei ole sen kummempia suunnitelmia. Ihan vaan oleilua ja kesästä nauttimista. Olin Hannahlla ja Benyalla yötä ja mentiin pelaamaan minigolfia. Meiän uima-allas on auki nii siellä oon viettänyt aikaa. Tänään käytiin momin kanssa FedExillä kun mun piti lähettää pari (okei kymmenen) maalausta Suomeen. Ostettiin sieltä sellainen iso tauluboksi $10. Se on kokoa 28inch x 35inch x 4inch eli iso. Oli siis tarkotus muiden suosituksilla postittaa ne FedExin kautta. Saatiin kuulla että paketin lähettäminen maksaisi $293 ja kiltti FedEx täti suositteli normaalia postia. Oon kaiken muun lähettänyt normi postin kautta ja pienetkin paketit on aika kalliita nii ajateltiin, että se tulis ihan hirveän hintaseksi. No mentiin sinne postiin ja super kiva posti setä autto meitä. Postin kautta lähetettynä paketin hinta oli ainoastaan $85 Express kuljetuksena. Päätettiin momin kanssa ottaa laatikko kotiin ja täyttää se kokonaan. Tennismaila, tenniskengät, lenkkarit, 5 hupparia, 3 housut, kirja yms tungettiin sinne. Laatikon paino oli 29lbs ja loppusummaksi tuli $120 priority mailina, eli paljon halvempi. Lisäksi helpotti pakkausta; sain paljon painoa pois. Tän illan oon kunnolla pakannut ja matkalaukut painaa 49lbs ja 27lbs ja melkein kaikki tavarat on kasassa, ainoostaan parit vaatteet vikoille päiville. Eli hyvin näyttää mahtuvan. Huomiselle suunnitelmissa pieni bon voyage bonfire ja samalla voin polttaa koulumonisteita.
Kolmen päivän matkustus ei houkuta mutta pian ollaan Suomessa. Kiva tulla kotiin :)
Kirjotin tän sun iPod touchilla Emma!
Sunnuntai iltana oli mun, Janan, Stianin, Lennartin ja Annen läksijäispartyt at Brenda's house. Oltiin kutsuttu paljon porukkaa ja tosi monta kaveria pääs paikalle isänpäivästä huolimatta. Syötiin, uitiin ja ihan pidettiin hauskaa kavereiden kanssa. Kun tiesi, ettei noistakaan ihmisistä näe suurinta osaa enää ikinä niin olihan se tavallaan aika haikeaa. En kyllä vielä tajua sitä että lähtöön on enää niin vähän aikaa.
Tälle viikolle ei ole sen kummempia suunnitelmia. Ihan vaan oleilua ja kesästä nauttimista. Olin Hannahlla ja Benyalla yötä ja mentiin pelaamaan minigolfia. Meiän uima-allas on auki nii siellä oon viettänyt aikaa. Tänään käytiin momin kanssa FedExillä kun mun piti lähettää pari (okei kymmenen) maalausta Suomeen. Ostettiin sieltä sellainen iso tauluboksi $10. Se on kokoa 28inch x 35inch x 4inch eli iso. Oli siis tarkotus muiden suosituksilla postittaa ne FedExin kautta. Saatiin kuulla että paketin lähettäminen maksaisi $293 ja kiltti FedEx täti suositteli normaalia postia. Oon kaiken muun lähettänyt normi postin kautta ja pienetkin paketit on aika kalliita nii ajateltiin, että se tulis ihan hirveän hintaseksi. No mentiin sinne postiin ja super kiva posti setä autto meitä. Postin kautta lähetettynä paketin hinta oli ainoastaan $85 Express kuljetuksena. Päätettiin momin kanssa ottaa laatikko kotiin ja täyttää se kokonaan. Tennismaila, tenniskengät, lenkkarit, 5 hupparia, 3 housut, kirja yms tungettiin sinne. Laatikon paino oli 29lbs ja loppusummaksi tuli $120 priority mailina, eli paljon halvempi. Lisäksi helpotti pakkausta; sain paljon painoa pois. Tän illan oon kunnolla pakannut ja matkalaukut painaa 49lbs ja 27lbs ja melkein kaikki tavarat on kasassa, ainoostaan parit vaatteet vikoille päiville. Eli hyvin näyttää mahtuvan. Huomiselle suunnitelmissa pieni bon voyage bonfire ja samalla voin polttaa koulumonisteita.
Kolmen päivän matkustus ei houkuta mutta pian ollaan Suomessa. Kiva tulla kotiin :)
Kirjotin tän sun iPod touchilla Emma!
Last week of High School
sunnuntai 19. kesäkuuta 2011
Sunnuntaina 15.5. oli mun ja Kendylin grad party. Pidettiin se meiän land, sellanen kiva 16acrea tässä lähellä. Meillä oli nuotio ja paljon ruokaa. Tosi monta tuttua (okei en tienny varmaa puoliikaa) tuli ja oli kiva ilta. Kaverit jäi sinne puoleen yöhön asti ja istuttiin vaan nuotion ympärillä ja juteltiin :)
Kendyl, Johanna ja minä
Vika viikko kouluu oli aika huippu. Tai siis arvosanat annettiin maanantaihin mennessä eli loppu viikko oliki sitte pretty much ei mitää. Liikassa coach Crutcherin ohje oli: ”underclassmen run, seniors do what ever you want”. Istuttii vieressä ja katottii kun muut juoksi. Saatiin year books tiistaina ja niitä sitte sign koko viikko. Tiistai iltana oltiin koko varsity coach Straubilla syömässä pastaa ja juhlistamassa kautta.
Vika viikko kouluu oli aika huippu. Tai siis arvosanat annettiin maanantaihin mennessä eli loppu viikko oliki sitte pretty much ei mitää. Liikassa coach Crutcherin ohje oli: ”underclassmen run, seniors do what ever you want”. Istuttii vieressä ja katottii kun muut juoksi. Saatiin year books tiistaina ja niitä sitte sign koko viikko. Tiistai iltana oltiin koko varsity coach Straubilla syömässä pastaa ja juhlistamassa kautta.
AP Lang&Composition. Not gonna miss it.
Keskiviikkona oli vika soccer peli, hävittiin Park Hill Southille. Harmi kun loppu, oli ihan huippua! Kendyl lopetti kauden hienoon maaliin, eka kerta moneen moneen vuoteen kun ollaan tehty maali PHS vastaan! Pelin jälkeen lähdettiin hirveällä kiireellä, sillä samana iltana oli Baccalaureate. Se on sellainen jumalanpalvelusjuttu kaikille senioreille. Siellä piti pitää cap&gown päällä ja meillä oli soccerkamat niiden alla, muut oli pukeutunu tosi juhlavasti haha.
Senior pranks. Eli vikalla viikolla seniorit järkkää yleensä sellasia piloja muille. Tänä vuonna menossa oli tosi monta pilaa samaan aikaan. Tiistai aamuna aulassa oli iso silly string fight ja koko paikka oli ihan hirvees kunnossa. Silly string on siis sellasta tahmasta nauhaa joka tarttuu kaikkeen. Jos ei tienny niin ei huomannut mutta ympäri koulua oli jätetty tinasotilaita mitä oudoimpiin paikkoihin kuten ovien päälle ja muualle. Jos ei osannut kattoa nii ei varmaan tajunnut mutta kun tiesi että niitä on niin sitten niitä näki kaikkialla. Vikana päivänä pari poikaa 'murtautu' luokkahuoneisiin kun opet oli ruokailemassa ja rakensivat barrikadin kaikista luokan pulpeteista ja ryömivät ulos luokasta ennen kuin opet tulivat takaisin. Kaikkien luokkien ovet aukeaa käytävälle niin oli aika iso ylläri opeille haha :D ja siinä oli sitte vähän miettimistä miten pääsee sisälle luokkaan. Opet ei tienny ketä syyttää ja kaikki seniorit vaan kohautteli olkiaan kun opet yritti syyllistää. Keskiviikkoyönä tavattiin seniorit koululla 1am ja kaikilla oli mukana katuliituja ja piirrettiin koko koulun edusta täyteen. Joku kävi hakemassa 50ft tikkaat ja Chandler kiipesi kiinnittämään '2011' lipun lipputankoon. Oli aika pelottavaa mutta hyvin hoitu. Se laitettiin kiinni nippusiteillä jolloin sitä ei voitu vaan hinata alas vaan jonkun oli pakko kiivetä hakemaan se hah. Oli ihan huippu ilta ja päästiin kotiin joskus kolmen maissa ja seuraavana aamuna oli koulua.
Senior pranks. Ylemmässä pulpetti barrikadi, alemmassa "chalk attack"
Torstaina en ollut varmaan yhdelläkään oikealla tunnilla. Opeja ei enää kiinnostanut niin hengailtiin kavereiden kanssa ympäri koulua. Lounaalla oli 100-Point AR Luncheon ja päästiin siis osallistumaan Morganin kanssa kun saavutettiin se 100points. Laitan linkin vielä uudestaan tähän.
Torstaina en ollut varmaan yhdelläkään oikealla tunnilla. Opeja ei enää kiinnostanut niin hengailtiin kavereiden kanssa ympäri koulua. Lounaalla oli 100-Point AR Luncheon ja päästiin siis osallistumaan Morganin kanssa kun saavutettiin se 100points. Laitan linkin vielä uudestaan tähän.
Perjantaina ei ollut enää ollenkaan koulua, tavattiin kaikki seniorit koululla ja lähdettiin busseilla Community of Christ auditorioon jossa oli graduation harjoitus. Kaikki oli pukeutunut juhlavasti vikan päivän kunniaksi. Takaisin koululla oltiin puoli kahdentoista maissa ja meille oli järkätty kiva lounas ja bear paw signing. Yhdeltä oli senior assembly, eli oltiin cap&gown päällä auditoriossa ja siellä oli paljon ohjelmaa, nähtiin mm pätkä senior videosta. Joku oli varastanut junioreilta spirit stickin ja se roikkui katosta 'seniors' kyltin kanssa jee.
Alarivi: Brandon, Rebekah, Kelsey, Cathy; keskirivi: minä, Morgan, Mariah; ylärivi: Kendyl, Megan
Morgan, minä ja Anthony, senior assembly
Alarivi: Brandon, Rebekah, Kelsey, Cathy; keskirivi: minä, Morgan, Mariah; ylärivi: Kendyl, Megan
It likes you.
lauantai 18. kesäkuuta 2011
Vajaa kaks viikkoo jäljellä ja pakkaus näyttää tältä:
Ei paha.
Tai siis pakkaus ja pakkaus. Keräsin kaikki mun tavarat yläkerran olkkarin lattialle ja laittelin pinoihin. Nyt pitää käydä vielä läpi mikä lähtee mukaan ja mikä jää tänne. Mulla ei tuu olee ongelma tilan kanssa (thanks to vacuum bags or whatever they are called) mut se paino onkin sitte isompi juttu. Eli voin ottaa kaks matkalaukkuu, molemmat 50lbs, 1 carrier 20lbs kai ja purse. Onko käsilaukulla kokorajoitusta? Kun mietin että voisin ottaa sellaisen vähän isomman mutten oo varma saanko. En oo ostanut yksiäkään painavia kenkiä joten ne ei oo ongelma. Onneks kamojen pitäis mennä suoraan Houstonista Helsinkiin koska tosiaan neljän laukun kanssa harhaileminen Amsterdamissa ei oikeen innosta. Muutenkin vähän pelottaa että miten siirtelen noita tavaroita; 50lbs kertaa kaks on aika paljon. Molemmissa on pyörät mut toivotaa kuitenkin, että Houstonin lentokentällä ei oo kauheesti escalators. Tuun todennäkösesti heittämään kamat laukkuihin vikana iltana koska en haluu pakkaa hyi. Kyllä sitä tavaraa kertyy aika paljon näin 10kk aikana. Sain talvitakin ja UGGit ja toisen tennismailan perheen mukana jo Suomeen ettei niistä tarvii huolehtia.
Sunnuntaina meillä Chrisman high'n vaihtareilla on 'until we see again' läksiäisparty. Eli minä, Jana, Lennart, Stian ja Pietro sekä Anne Fort Osagesta. Tullaan sunnuntaina päivällä takasin mökkeilemästä ja 4:30-10pm on sitte party timeeee! Ainii ja oon innoissani kun pääsen Suomessa 4th of July partyihin kun missaan ne täällä päässä!
Tällä viikolla oon hengaillu kotosalla, käynyt postissa hoitaa asioita (olin siellä ikuisuuden huoh se on hidas paikka) ja käynyt Johannan ja Kendylin kanssa leffassa kattomassa Bridesmaids (suosittelen). Asuin myös pari päivää Cassien kanssa. Tää myöhään herääminen on alkanut käymään vähän ongelmaksi; kun herään vasta yhdeltätoista niin en syö aamupalaa enkä oo nälkänen vielä lounasaikaan. Kuuden maissa huomaan, että päätä alkaa särkemään ja tajuun, etten oo syöny mitään koko päivänä. Siinä vaiheessa ruoka ei ees kauheesti houkuttele. Mut yrtän nyt alkaa herää aikasemmin ja saamaan vähän rytmiä tähän elämään. Tosin menee kaikki rytmit ihan sekasin kun palaan Suomeen joten ei sillä oo oikeestaan mitään väliä. Voi se kuuma ilmakin vaikuttaa ruokahaluttomuuteen.
Tässä seuraavien päivien sääennuste: ihan kiva.
Vikalle viikolle ei oo suunnitelmia, varmaan ihan vaan kavereiden ja perheen kanssa hengailua. En vielä tajua, että enää hetki jäljellä. Tajuan varmaan vasta Suomessa sitten. 10.5kk on lyhyt aika, uskokaa tai älkää.
Eli vielä noita aikatauluja:
Kansas City ma 27.6. aamu – Houston ti 28.6. aamu [bus]
Houston ti 28.6 klo 4:05pm – Amsterdam ke 29.6. klo 8:20am
Amsterdam ke 29.6. klo 9:45am – Helsinki ke 29.6. klo 1:10pm
Q&A
torstai 16. kesäkuuta 2011
1. The first, biggest question: WHY did you decide to leave your home for a year?
I've wanted to do it since idk forever and I wanted to do it because it's once in a lifetime experience.
2. When did you spend your exchange year?
August 2010 - June 2011
3. What was/is your new home country, so where did/do you spend your exchange year?
Independence, Missouri, US
4. Did/Do you often feel homesick?
Not really. Ofcourse I miss my family and friends but I try not to think about it.
5. What is the best thing you have experienced during your exchange year?
Idk, everything. Soccer was pretty awesome though.
6. What is the worst thing you have experienced during your exchange year?
Death.
7. What did your parents say when you told them that you want to travel abroad for a year?
They thought it's a good thing to do.
8. How about your friends?
They said they were gonna miss me
9. What do you think is the most important thing that exchange year can teach/did teach you?
Umm.. you'll learn a lot about yourself.
10. Did/Do you have a nice hostfamily?
They're cool and I absolutely love them!
11. What is the school you went/go to, and did/do you like it?
William Chrisman high. I liked it.
12. What is the first thing you're going to do when you'll go back home. Or, what was the first thing if you have already come back home?
Haha I don't know. I'm gonna be soo tired.. prob see family and friends
13. What did/do you miss most from your home country?
the people :)
14. Last things that people said you before you left home?
I love you, I'm gonna miss you etc
15. What kind of advices you would give to new exchange students?
HAVE FUN :)
Kuvat viikonlopun Family Fling AFS tilaisuudesta.
I've wanted to do it since idk forever and I wanted to do it because it's once in a lifetime experience.
2. When did you spend your exchange year?
August 2010 - June 2011
3. What was/is your new home country, so where did/do you spend your exchange year?
Independence, Missouri, US
4. Did/Do you often feel homesick?
Not really. Ofcourse I miss my family and friends but I try not to think about it.
5. What is the best thing you have experienced during your exchange year?
Idk, everything. Soccer was pretty awesome though.
6. What is the worst thing you have experienced during your exchange year?
Death.
7. What did your parents say when you told them that you want to travel abroad for a year?
They thought it's a good thing to do.
8. How about your friends?
They said they were gonna miss me
9. What do you think is the most important thing that exchange year can teach/did teach you?
Umm.. you'll learn a lot about yourself.
10. Did/Do you have a nice hostfamily?
They're cool and I absolutely love them!
11. What is the school you went/go to, and did/do you like it?
William Chrisman high. I liked it.
12. What is the first thing you're going to do when you'll go back home. Or, what was the first thing if you have already come back home?
Haha I don't know. I'm gonna be soo tired.. prob see family and friends
13. What did/do you miss most from your home country?
the people :)
14. Last things that people said you before you left home?
I love you, I'm gonna miss you etc
15. What kind of advices you would give to new exchange students?
HAVE FUN :)
Kuvat viikonlopun Family Fling AFS tilaisuudesta.
10 months (and two days)
tiistai 14. kesäkuuta 2011
Oon lähössä tänään pariksi päiväksi mökkeilemään Sandbergien kanssa mutta tässä yöllä kun on ihan hyvin aikaa niin kokeilin ajastaa muutaman kirjoituksen tuleville päiville. Jos onnistuin niin niiden pitäisi tulla eri päivinä, jos en niin saa nähä mitä tapahtuu... En voi olla nauramatta ite tälle videolle sori ei oikee suju :D ja video kuvattu siis lauantaina kai että vähän myöhässä mut vimeon kanssa oli vähän teknisiä ongelmia.
Answer
perjantai 10. kesäkuuta 2011
Tässä nyt vastaus Monicalle joka kyseli harrastuksista ja kavereista, mutta julkasen sen täällä jos joitain muita kiinnostaa.
Mulla on siis saman ikänen host sisko joka autto tosi paljon varsinkin alussa kun tutustuin hänen kavereihinsa. Mut ei se host sisarus oo välttämätön, on mulla täällä paljon vaihtarikavereita joilla ei oo sisaruksii ja hienosti nekin on selvinny. Kannattaa kuitenkin vähän kattoo millaseen porukkaan eksyy, tai täällä jakautuu aika selvästi party ppl ja normal, ja kun vaihtari oot niin se party group ei välttämät oo se paras. Jos samaan kouluun on tulossa sun kaa useampi vaihtari niin se on kiva, ne on samassa tilanteessa ja niiden kanssa on helppo jakaa omat kokemukset. Mut oo varovainen ettet hengaa ainoastaan niiden kanssa, paikalliset kaverit on myös tärkeitä. Koska oot vaihtari nii varsinki ekat pari viikkoo on ihan hulluu kun oot koulun julkkis; kaikki haluu tutustuu suhun ja olla sun parhaita kavereita. Vähän myöhemmin kun et oo enää ”uutuus” nii ihmiset alkaa katoomaan mut siinä näkee että kuka oikeesti on kaveri. Ei voi kyllä vaan luottaa siihen että yhtäkkiä saa hirveesti kavereita, ite pitää mennä mukaan. Se on hassu tunne kun kaikki tietää sun nimen ja moikkailee käytävillä kun ite et oo ikinä nähny kyseisiä ihmisiä. Kunhan oot ilonen ja vaikutat siltä että haluut tutustuu niin sillon ihmiset haluu tutustuu suhun. Ja kaikki rakastaa kysellä kysymyksiä esim onks Suomes autoja. Oo valmis vastaamaan niihin.
Oon pelannut tennistä Suomessa 10 vuotta eli sitä osasin ennen tänne tuloa. Koulun tennisharkat alkoivat ennen kun itse koulu alkoi, eli seuraavana päivänä kun tulin tänne niin olin aamulla yhdeksältä harkoissa. Kannattaa ehdottomasti liittyä koulun joukkueisiin, koska esim mä tutustuin tenniksessä moniin jo ennen kuin koulu alko. Oli paljon helpompaa ekana päivänä koulussa kun näki edes pari tutumpaa naamaa. Socceria en oo aikasemmin joukkueessa pelannut mutta siihen menin mukaan ihan kokeilun halusta ja oli paras päätös. Soccer oli ihan huippua :) Kendyl (hostsisko) ja melkein kaikki kaverit pelas niin oli siksikin aika helppoa mennä kokeilemaan. Olisin halunnut pelata talvellakin jotain, mutta vaihtoehdot oli uinti ja koris ja koska olin murtanu peukun aikasemmin niin se koris ei ollu oikee hyvä idea ja uinti ei oo ihan oma lemppari. Siis, mee mukaan kaikkeen koulutoimintaa, sieltä saat kavereita. Eikä haittaa yhtään jos et oo ennen harrastanut lajeja, siellä on monta muutakin jotka ei oo. Ja kaikissa lajeissa on vähintää varsity ja jv, välillä myös c-team/exhibition eli kaikki pääsee joukkueeseen.
Tärkeintä on, että meet rohkeesti mukaan ja oot oma ittes :) En tiiä yhtään vaihtaria joka ei olis saanut kavereita joten älä huoli :)
Summer!
Tän päivän oon viettäny Johannan 4Gates talolla. Jos mun nyt pitäis muuttaa ihan mihin taloon vaan missä oon ikinä käyny niin toi olis ehkä se ykkös vaihtoehto. Portille tultaessa edessä on vaan nurmikkoa juiden reunustama driveway, joka johtaa kukkulan laelle talolle. Se on ihana kivikartano ja sisällä on kunnon edustustilat alakerrassa, keskikerroksessa varmaan kymmenen makuuhuonetta ja ylimmässä kerroksessa elokuvateatteri. Sisustus ja kaikki on ihan täydellistä. Ulkona on pool house josta löytyy höyrysauna ja normaalisauna, kuntosali jossa on isot ikkunat ja näkee poolille ja keittiötila. Uima-allas on iso ja IHANA! Siellä on pöytä yhdessä nurkassa niin että altaassa voi syödä :D Allas on lämmitetty ja sen ympärillä on kiviks naamioituja kaiuttimia. Se on ihan täydellinen allas, matala ja syvä pääty ja kaikki ja sen altaan cover juttu on automaattinen.
Vietettiin altaalla koko päivä auringossa (en ees palanut ihan tosi pahasti!). Johannan talot on tunnettuja siitä, ettei niillä oo ruokaa, ainoostaan diet coke. Syötiin siis lounaaks gummi worms ja rizt crackers ja nutella haha. ihan täydellinen tapa viettää kesäpäivä, hyvä kaveri, aurinko, reilut 32C ja uima-allas!
Something in the water
torstai 9. kesäkuuta 2011
Istun Morganin terassilla, kello on 11:21pm. Cassie ja hänen kaveri tekevät kattokoristeita, kynttilöitä ja valoja on ympärillä. Ulkona on mun tietokoneen läpmötilaikkunan mukaan 28C. Kuunnellaan Mumford & Sons Little Lion Man ja tää on aika täydellistä.
En oo ollu kotona ollenkaa kesälomalla. Chicagon jälkeen vietin pari päivää Johannan kanssa ja viimeset pari päivää Morganin ja Cassien kanssa.
Anthony, Moses, Derek, Kendyl, Mariah, Cathy, Megan, minä
Lauantain ainoa ohjelma oli Morganin ja Cathyn grad party neljältä. Kymmeneltä oli jo +28C, eli kuuma päivä luvattu. Heidän juhla pidettiin puistossa katoksen alla ja kun me päästiin paikalle viideltä lämpötila oli kohonnu sinne +35. Ei tää kuumuus muuten olis niin tappo mutta se kosteus tekee ulkona olemisesta melkein sietämätöntä. Kaikki oli aika tuskissaan mutta juhlat oli muuten tosi onnistuneet! Päätettiin Cassien kanssa mennä iltapalalle Jogurtiniin Plazalle. Istuttiin siellä sulkemisaikaan asti ja oli super! Tehtiin siellä lista kaikesta mitä pitää tehä tässä vikan kolmen viikon aikana ja nukkuminen ei selvästikään ollu osana sitä kun kotiin pääsin taaskin vasta kahelta.
Sunnuntaina Morgan, Cassie ja minä mentiin aamulla Avenue kirkkoon. Sieltä päädyttiin Sandbergeille ja Morgan ja minä jatkettiin matkaa Shelbyn grad partyihin. 4.5 tuntia vierähti aika nopeasti ja sieltä päädyttiin Starbucksiin ja takaisin Morganille. Kotona olin 2am.
juhlien lopussa autettiin ottamaan koristeet pois ja innostuttiin vähän...
Eilinen aamu meni mukavasti nukkuessa, heräsin kaheltatoista. Mentiin swimsuit shopping Morganin kanssa ja syömään Noodles&co. Tultiin takasin Morganille ja päätettiin take off meiän geelikynnet. Loppujen lopuks istuttiin koko ilta Sandbergien terassilla liottaen kynsiä asetonissa. We ran out of asetone ja jouduttiin odottamaan Cassieta tuomaan lisää. Men's group (kirkkojuttu) oli käynnissä sisällä joten ei voitu olla siellä, ei kyllä yhtään haitannut kun ulkona oli lämmin. Cassie ja hänen kaveri Jared tulivat hengaamaan meiän kanssa ja päätettiin tehä oreo balls muttei ihan onnistunu kun ei voitu olla sisällä. Päädyttiin sitte syömään se taikina. Jared lähti jossain vaiheessa mutta istuttiin tyttöjen kanssa aina puoli neljään asti ulkona juttelemassa.
Eilinen aamu meni mukavasti nukkuessa, heräsin kaheltatoista. Mentiin swimsuit shopping Morganin kanssa ja syömään Noodles&co. Tultiin takasin Morganille ja päätettiin take off meiän geelikynnet. Loppujen lopuks istuttiin koko ilta Sandbergien terassilla liottaen kynsiä asetonissa. We ran out of asetone ja jouduttiin odottamaan Cassieta tuomaan lisää. Men's group (kirkkojuttu) oli käynnissä sisällä joten ei voitu olla siellä, ei kyllä yhtään haitannut kun ulkona oli lämmin. Cassie ja hänen kaveri Jared tulivat hengaamaan meiän kanssa ja päätettiin tehä oreo balls muttei ihan onnistunu kun ei voitu olla sisällä. Päädyttiin sitte syömään se taikina. Jared lähti jossain vaiheessa mutta istuttiin tyttöjen kanssa aina puoli neljään asti ulkona juttelemassa.
Aamulla Cassie picked me up at 9:40 ja mentiin Paneraan brunchille. Sieltä hän heitti mut hetkeksi takasin kotiin ja Morgan tuli hakemaan mut kahdelta, mentiin Shelbyn ja Morganin kanssa Blue Springs beachille iltapäiväksi. Oli tosi kivaa ja vietettiin siellä reilut kolme tuntia. Vesi oli lämmintä mut sopivan raikasta kun ulkona oli kuitenkin reilu 30 astetta. Tultiin sieltä tänne, käytiin tosin hakemassa Sonic illallinen kun Shannonin dance team oli siellä ”esiintymässä”. Nyt oon vaan hengailu täällä.
Kuvat Cathylta Morganin ja Cathyn juhlista. Otsikko tän hetken lempparibiisi.
Kuvat Cathylta Morganin ja Cathyn juhlista. Otsikko tän hetken lempparibiisi.
In English please
maanantai 6. kesäkuuta 2011
I realized I haven't written too much in English so I guess I can do it now lol. Since Chicago, today (actually yesterday, it's already 1:30am) was the first day I stayed home after school ended. Wednesday and Thursday I hung out with Johanna, we went to the mall because of one of the shirts I bought from Delias had the alarm thing on so I couldn't wear it. I was supposed to get my nails redone or taken off but I don't know why I didn't do that. We were planning on just go there and leave but we couldn't get a ride home so we stayed a long time and Johanna got her hair cut. After the mall we decided to go to Johanna's lake house but we needed a ride there so we had to wait at her house and we ate tortillas with sour cream, salsa, cheese, carrots and spinach (anything we could find from their fridge) and it was good :D. We got to the lake Lotawana around 11:30pm and we were hungry but they didn't have any food; we found gummi bears from the freezer and we ate them. Johanna's family has four houses by the lake and we stayed in one of them. When we woke up the weather was super nice so we went swimming. We needed breakfast so we looked for something to eat and found some oil, eggs, and pancake mix. They didn't have butter so we made no-butter pancakes. They were pretty good! I felt like a survivor :D The water wasn't super cold and we swam a long time. After we got out of the water we saw a big snake in the water which was kind of scary.
We got back at Johanna's house around three and just hung out there until 3:30 when we decided to go to the Royals game (baseball). Johanna's hostfamily has a suite at the stadium so we can go there for free. We called Kendyl if she wanted to go with us and she speeded to Johanna's haha (she never goes over the speed limit)! There was some art thing at the Truman library and we went there with Johanna's family (we had to wear nice clothes). It was very formal and we met so many important people. We had name tags and we got lots of good food. Johanna's family owns lots of George Caleb Bingham's paintings so that's why we went there. We got to the game an hour late but it didn't really matter because it was only 3rd inning, we didn't miss a lot. Royals lost to Minnesota Twins boo.
3 weeks and 2 days and I'll be back. I got a new suitcase today so I should be fine...
We got back at Johanna's house around three and just hung out there until 3:30 when we decided to go to the Royals game (baseball). Johanna's hostfamily has a suite at the stadium so we can go there for free. We called Kendyl if she wanted to go with us and she speeded to Johanna's haha (she never goes over the speed limit)! There was some art thing at the Truman library and we went there with Johanna's family (we had to wear nice clothes). It was very formal and we met so many important people. We had name tags and we got lots of good food. Johanna's family owns lots of George Caleb Bingham's paintings so that's why we went there. We got to the game an hour late but it didn't really matter because it was only 3rd inning, we didn't miss a lot. Royals lost to Minnesota Twins boo.
3 weeks and 2 days and I'll be back. I got a new suitcase today so I should be fine...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)